Terkku-hankkeen opiskelijoiden toinen blogiteksti nyt luettavissa!

29.4.2021

(Scroll down for English)


"Osallistumme opiskelijoina Moniheli Ry:n Terkku-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kulttuurisensitiivisen jalkautuvan työn malli tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneille. Yhteistyökumppanimme on Suomi-Syyria Ystävyysseura Ry."

Kulttuurisidonnaisuus terveyden edistämisen haasteena 

Eri kulttuureissa vallitsee erilaisia käsityksiä siitä, mitä terveys ja sairaus tarkoittavat. Selitykset sairauksien syntyyn ovat riippuvaisia kunkin kulttuurin ja yhteisön terveysuskomusjärjestelmästä, mikä perustuu vallitsevaan maailmankuvaan. Länsimaisen lääketieteellisen koulutustaustan saaneelle henkilölle voi olla haasteellista ymmärtää kansanomaisten, ei-tieteellisten sairaus- ja terveysmallien merkitystä.

Esimerkiksi tupakan ja vesipiipun käyttö on varsin yleistä Lähi-Idästä maahan muuttaneiden miesten keskuudessa. Kyseisten tuotteiden käytön lopettamisen tekee haasteelliseksi itse lopettamispäätöksen tekemisen lisäksi se, etteivät maahanmuuttajat välttämättä seuraa suomalaista mediaa, uutisia tai käytä internettiä. Suomalaiset terveyden edistämisen kampanjat ja materiaalit eivät ole sovellettavissa kaikille kulttuuriryhmille, eikä niitä ole välttämättä käännetty heidän omalle kielelleen. Asiakasryhmille omalla kielellä kohdennettu viestintä tukeekin palvelujen saatavuutta sekä vaikuttavuutta.


Kulttuurisensitiivisyys hyvän hoitosuhteen perustana 

Maahanmuuttajille länsimaiset terveyspalvelujärjestelmät voivat tuntua vieraille. Henkilökohtainen historia voi myös aiheuttaa epäluuloisuutta viranomaisia kohtaan. Maahanmuuttajat saattavatkin tarvita kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea sekä ohjausta. Hoitotyön tulee perustua erilaisuuden ja moniarvoisuuden huomioimiselle ja hyväksymiselle. Tärkeää on ennen kaikkea tunnistaa eri kulttuureista tulleiden terveyteen liittyvät uskomukset ja hoitokäytännöt. Osa terveydenhoitajan ammatillista osaamista on kyky pohtia kulttuurista tietoisuutta, erilaisia työskentelymenetelmiä sekä kulttuuriseen kohtaamisen liittyviä haasteita. Hyvän hoitosuhteen kannalta on tärkeää, että terveydenhoitaja hyväksyy kulttuurisen erilaisuuden ja ennen kaikkea kohtelee asiakasta yksilönä. Kulttuurisensitiivisyys onkin halua ja kykyä ymmärtää eri taustoista tulevia ihmisiä.


Moniheli Ry osana jalkautuvan työmallin kehittämistä

Osallistumme opiskelijoina Moniheli Ry:n Terkku-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kulttuurisensitiivisen jalkautuvan työn malli tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneille. Yhteistyökumppanimme on Suomi-Syyria Ystävyysseura Ry.

Terkku -hankkeessa lähdimme kokeilemaan uudenlaista jalkautuvaa terveysneuvonnan mallia, jossa Suomi-Syyria Ystävyysseura Ry jakaa WhatsApp -alustalla yhteistyökumppaneilleen ja omille sisäisille ryhmilleen tekemäämme arabian kielistä terveysinfo -videota tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Suomi-Syyria Ystävyysseura Ry:llä on valmiiksi aktiivisia WhatsApp -ryhmiä, jotka käyttäjät kokevat luotettavina tiedonjakoväylinä.

Nähtäväksi jää, millaista palautetta video saa kohdeyleisöltä ja tuleeko tällainen uudenlainen jalkautuvan työn malli käyttöön pysyvästi vai jatkokehittääkö joku vielä ideaamme eteenpäin.


Kirjoittajat ovat viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Blogikirjoitus on tehty osana terveydenhoitajaopintojen kehittämistehtävää, joka toteutettiin osana Terkku-hanketta.


Sara Hallikainen, Pirita Matilainen ja Mari Varis.


Lähteet:

The second blog post from the students of Terkku-project is now available!

"We participated Moniheli's Terkku-project as students. The project aims to develop culturally sensitive outreach models for preventing non-communicable diseases among African and Middle-Eastern immigrants living in Finland. Our cooperation partner was Suomi-Syyria Ystävyysseura Ry."


Cultural affinity as a challenge for health promotion

Different cultures have different perceptions of what health and disease mean. Explanations for the development of diseases depend on the health belief system of each culture and community, based on the prevailing worldview. For a person with a Western medical background, it can be challenging to understand the importance of folk, non-scientific disease and health models.

For example, the use of tobacco and water pipes is quite common among men who have moved from the Middle East. Stopping the use of these products is made challenging not only by making the decision to stop themselves, but also by the fact that immigrants do not necessarily follow Finnish media, news or use the Internet. Finnish health promotion campaigns and materials are not applicable to all cultural groups and may not have been translated into their own language. Communication targeted at customer groups in their own language supports the availability and effectiveness of services.


Cultural integrity as a basis for a good care relationship

For immigrants, Western health systems can feel strange. Personal history can also cause suspicion towards the authorities. Immigrants may therefore need more comprehensive and planned support and guidance. Nursing must be based on the consideration and acceptance of diversity and pluralism. Above all, it is important to identify the health beliefs and treatment practices of those from different cultures. Part of the nurse's professional competence is the ability to reflect on cultural awareness, different working methods and challenges related to cultural encounters. It is important for a good care relationship that the public health nurse accepts cultural differences and, above all, treats the client as an individual. Cultural sensitivity is therefore a desire and the ability to understand people from different backgrounds.


Moniheli Ry as a part of the development of a reach- out work model  

As students, we participate in Moniheli Ry's Terkku project, which aims to develop a model of culturally sensitive reach- out work to prevent non- contagious diseases for those who have moved to Finland from Africa and the Middle East. Our partner is the Suomi- Syyria Ystävyysseura Ry.

In the Terkku project, we started to experiment with a new kind reach out- health advice model, in which the Suomi- Syyria Ystävyysseura Ry distributes on the WhatsApp platform our partners and their own internal groups an Arabic health information video about the health hazards caused by smoking. Suomi- Syyria Ystävyysseura Ry has already active WhatsApp groups, which users feel are reliable data sharing pathways.

It remains to be seen what kind of feedback the video will receive from the target audience and whether such a new model of footwork will be introduced permanently or whether someone will further develop our idea.


The writers are public health nurse students from Diaconia University of Applied Sciences for the past year. The blog post was made as part of a development task for public health nurse studies, which was carried out as part of the Terkku project.


Sara Hallikainen, Pirita Matilainen and Mari Varis.


Sources: