PJ-blogi | Chairman's Blog

 

 

Tervetuloa PJ-blogiin!

Minulla on ollut kunnia toimia Monihelin puheenjohtajana vuoden 2015 alusta. Aiempi hallitustyöskentely Monihelissä on antanut eväitä verkostoitumiseen ja haasteiden paikantamiseen. Tämän blogin tavoitteena on nostaa pinnalle ajankohtaisia asioita järjestöstämme ja monikulttuurisuuden saralta.



Welcome to the Chairman's Blog!

I have had the honour of working as Moniheli’s chairperson since the start of 2015. Previous work as board member of Moniheli has given me the tools to network and pinpoint challenges. The goal of this blog is to raise contemporary topics about our organisation and basic multiculturalism.

Kaikkien vaalit -paneeli Espoossa 30.3.2015

04/2015 - Kotoutumisen avaimet ovat hallituksen käsissä?

 

Eduskuntavaalit on käyty. Uuden hallituksen muodostus on politiikan kuumin aihe Suomessa tällä hetkellä. Suomen suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on perinteen mukaan saanut hallitustunnustelijan roolin. Tulevan pääministerin 15 kohdan kysymyspatteristo Suomen suunnasta on parhaillaan eduskuntaryhmien vastattavana. Kysymyksistä yksi liittyy suoraan tulevien vuosien maahanmuuttopolitiikkaan: Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Suomi ja Suomen maahanmuuttajat tekivät historiaa näissä vaaleissa. Kansa valitsi ensimmäiset maahanmuuttajatauset ehdokkaat, afgaanitaustaisen Nasima Razmyarin (sdp) ja turkkilaissyntyisen Ozan Yanarin (vihr.), Helsingistä kansanedustajiksi. Uussuomalaisten kansanedustajien odotetaan pyrkivän edistämään monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Omalla kokemuksellaan ja siteillään maahanmuuttajaväestöön heillä on hyvät mahdollisuudet nostaa esille maahanmuuttajien ja heidän yhteisöjen huolia kotoutumisen haasteista. Hallitustunnustelijan 13. kysymys on siis vasta lämmittelyä.

Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi panostaa aktiivisemmin jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotoutumiseen. Onnistunut kotoutuminen loisi puitteet kohdata uusia tulijoita oikein ja ohjata heidät nopeammin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotouttamisessa tulisi antaa tilaa myös oman kielen ja kulttuurin vahvistamiselle.

Sopeutuminen uuteen kotimaahan on yksilöllistä ja vie aina aikansa. Päätöksenteossa kaikkia maahanmuuttajia ei voi eikä saa niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Kotoutumisessakin ihmisten tarpeet ja keinot parhaimman tuloksen saavuttamiseksi riippuvat mm. heidän maahanmuuton syistä, kulttuurista, iästä, elämäntilanteesta, koulutuksesta ja aikaisemmista elämän kokemuksista. Ihmisten huomiointi yksilöinä ja ihmisarvon kunnioittaminen edistävät kotoutumista takuuvarmasti.

Kotoutumisen edistämiseksi pitäisi panostaa suomenkielen ja toimintatapojen opetukseen huomattavasti enemmän kuin nyt. Kielikoulutuksen tarjontaa tulisi lisätä vastaamaan nykyhetken tarpeita ja samaan aikaan pitäisi panostaa opetuksen laatuun ja kohdentamiseen. Kielikoulutuksen tarjontaa pitäisi saada nykyisestä jopa yli vuoden kestävästä jonotusajasta mieluummin alle kolmeen kuukauteen. Suomenkielen koulutusta tulisi tarjota myös turvapaikanhakijoille ja ulkomaalaisille opiskelijoille. Kielikoulutuksen laatutasoa voitaisiin parantaa opettajien pätevyysvaatimusten vaalimisen ja kurssitarjonnan kohdentamisen kautta. Kielikoulutuksessa tulisi vaatia tuloksellisuutta koulutuksenjärjestäjiltä ja laadun mittaamiseksi pitäisi kehittää valtakunnallisia kriteereitä.

Kotoutumisen lähtökohtana tulisi olla maahanmuuttajien kouluttautuminen, työllistyminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen. Maahanmuuttajilla olisi tarve päästä laajemmin omaa koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Kysyntään voitaisiin vastata tarjoamalla harjoittelupaikkoja, oppisopimusta tai vastaavaa ohjattua työtä, jossa on mahdollista oppia soveltamaan ammatillista osaamistaan Suomen olosuhteisiin. Kielivaatimuksista olisi varaa tinkiä monissa tehtävissä. Julkishallinto voisi omalta osaltaan helpottaa toisen kotimaisen osaamisen vaatimuksia.

Kotoutumisen suurimpana haasteena ovat koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat. Maahanmuuttajataustaiset kotiäidit sekä yli viisikymppiset naiset ja miehet ovat vailla huomiota nyt. Nuorten ryhmässä haasteena ovat koulupudokkaat sekä 17 - 25 vuoden iässä Suomeen tulevat turvapaikanhakijat. Viime aikoina jonkin verran keskustelua herättänyt nuorten radikalisoitumisen pysäyttämiseksi on lisättävä yhteistyötä viranomaisten, koulujen, uskonnollisten yhteisöjen ja monikulttuuristen järjestöjen välillä. Ongelmia pitäisi tunnistaa ja niihin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta haasteeksi muodostuvat mm. työelämän kirjoittamattomat pelisäännöt, verkostojen puute ja työnantajien ennakkoluulot. Kotoutumista vaikeuttaviin haasteisiin voidaan osittain puuttua lainsäädännön keinoin. Tulevalla hallituksella on vapaat kädet puuttua niihin. Osa puolestaan vaatii pitkäjänteisempää työtä asenteiden korjaamiseksi. Näihin hallitus voi luoda puitteita, mutta asennemuutostalkoisiin tarvitaan meitä kaikkia.

Lopuksi esitän uusille kansanedustajille vielä yhden toiveen. Olkaa ystävällisiä ja puhukaa selkosuomea tai vähintäänkin selvää suomea. Maahanmuuttajien lisäksi myös kantasuomalaisilla on vaikeuksia ymmärtää poliittista jargonia. Tunnustan, että kapulakieli on tarttunut minuunkin.

Hauskaa vappua toivottaen,

Welat Nehri
Puheenjohtaja, Moniheli ry

P.S. Moniheli oli näkyvästi mukana näissä vaaleissa. Kaikkien vaalit -kiertueen koordinointi 18 eri kunnassa ympäri Suomea vaati isoja ponnistuksia omalta henkilökunnaltamme ja yhteistyökumppaneilta. Kiertueen kautta erityisesti monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa koskevat teemat nousivat pinnalle. Ennakkoäänestysviikolla järjestämämme äänestystempaus keräsi joukon innokkaita äänestäjiä Helsingin keskustaan. 

Kommentit? Palaute? Kommentoi blogia alla!